Etänä kotona – joustotyön uudet tuulet

Ulko-ovi kolahtaa ja muu perhe poistuu töihin, kouluun ja päiväkotiin. Vielä toinen kuppi teetä, aamiaisastiat pois tieltä tiskikoneeseen ja repusta läppäri ja nippu työpapereita keittiön pöydälle. 2010-luvun asiantuntija-ammattilainen on valmis uuteen etätyöpäivään.

Etätyöstä joustotyöhön
Itse asiassa etätyö on käsitteenä jo so last season. Nyt puhutaan joustotyöstä, jossa perinteinen kotona tehtävä etätyö laajenee käsittämään myös virtuaaliorganisaatiot, kokonaan paperittomat työskentelyprosessit, monitila-, lähi- ja satelliittitoimistot sekä ns. kolmansissa työpaikoissa tehtävän työn. Työ irtoaa yhdestä, vakiintuneesta työn tekemisen paikasta – ja käsi sydämelle, kuinka monella meistä työn tekeminen sitä yhtä, vakiintunutta työhuonetta tai – pistettä edes edellyttää?

Verkkareissa flow-tilaan
Etätyö on arkea monissa organisaatioissa. Monitilakonttoreita ei enää rakenneta niin, että jokaiselle työntekijälle löytyisi oma penkki ja pulpetti, ja useilla työpaikoilla etätöitä voi tehdä ilman mitään sen kummempia kontrahteja tai kommervenkkejä.
Sähköpostit kulkevat ja Skype-palaverit onnistuvat joka kodista löytyvän langattoman nettiyhteyden välityksellä. Keskittymistä vaativat työtehtävät sujuvat monelta paremmin ja vaikkapa kirjoittamistyötä edistävään flow-tilaan on helpompi päästä verkkareissa oman kodin rauhassa kuin monesti hektisessä toimistotunnelmassa, jossa keskeytykset seuraavat vääjäämättä toisiaan kahdeksasta neljään.

Työelämä muuttuu
Nämä etätyön jo perinteisiksi muodostuneet mallit ja järjestelyt lähtevät kuitenkin edelleen siitä, että se varsinainen, ”oikea” työpaikka on konttorilla ja etätyö on sallittu poikkeus tästä säännöstä. Moniin tietotyötehtäviin arkiviikkojen jakaminen toimisto- ja etäpäiviin onkin sopiva, toimiva ja myös tykätty tapa. Mutta työelämä muuttuu vauhdilla, ja nykyiset toimintamallit voivat hetken päästä jäädä jo uusien jalkoihin.

Etätyöstä uusi normaali
Disruptio
on toinen muotisana, joka sopii hyvin tämän hetken keskusteluun työn luonteesta. Disruptio, ”häiritsevä innovaatio”, tarkoittaa vakiintuneiden toimintamallien murtumista, ja sitähän me olemme jo pidempään työn osalta todistaneet. Työelämän nopea muutos ja teknologian kehittymisen mukanaan tuomat uudet työn tekemisen tavat tulevat kasvattamaan joustotyön mahdollisuuksia entisestään.
Työpaikka voi muuttaa ihmisen mukana, töitä voi tehdä yhä monipuolisemmin kasvukeskusten ulkopuolelta, vaikkapa sieltä kliseiseltä mökkilaiturilta käsin.

Meille Mikkelin seudulle kaivataan lisää työikäisiä asukkaita ja seudulla onkin tarjota vahvuuksia, joita esimerkiksi lapsiperheet arvostavat: Turvallisuus, puhtaus sekä elämisen helppous pienissä kaupungeissa houkuttavat muuttajia. Mikkelin seudulla on lisäksi jo paljon etätyötukikohdiksi soveltuvia vapaa-ajan asuntoja, joiden rakentaminen on jatkunut viime vuosinakin vilkkaimpana koko Suomessa.

Aivan mahdollinen tulevaisuuden skenaario on työn disruption myötä siis se, että etätyöstä tuleekin uusi normaali ja toimistopäivät ovat tulevaisuudessa vain harvinaisia poikkeuksia.

Voisiko joustotyö poikia uusia liiketoimintamahdollisuuksia?
Kokonaan pulmatonta tämä uusi normaali ei vielä nykyisillä käytännöillä ja toimintatavoilla taida olla.

Miten käy työergonomian, jos nököttää päivät pitkät niska kumarassa läppärin ääressä keittiössä tai olohuoneen sohvalla? Pitääkö kotiin hommata sähköinen työpöytä, tietokoneelle telakat ja näytöt ja näppäimistöt ja jos kyllä, niin kenen ne kuuluu maksaa? Kuinka järjestää työrauha perheessä, jossa ekaluokkalainen pääsee koulusta kello 11.15 ja ilmestyy loppupäiväksi kotikonttorille ”isi mitä tehtäisiin” -kysymyksineen? Minkälainen virtuaalinen kahvihuonesovellus tarvitaan, jotta yksinäinen joustotyöläinen ei menetä työyhteisön sosiaalisia hyötyjä? Kuinka jatkuvasti etätyössä olevaa työntekijää oikein johdetaan, miten työt järjestetään ja tuloksia seurataan? Maksaako etätyö työnantajalle jotain ja mitkä ovat sen mahdolliset kustannushyödyt niiden kaikkein ilmeisimpien toimitilasäästöjen lisäksi?

Mutta voisiko joustotyö poikia uusia liiketoimintamahdollisuuksia?

Etänä-Savo etsii vastauksia
Kysymyksiä on paljon – ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelissä toimiva yrittäjyyden tutkimusryhmä yrittää niihin nyt löytää vastauksia tutkimustiedon avulla.

Olemme hiljattain saaneet Etelä-Savon maakuntaliitolta Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) – rahoituksen Etänä-Savo – nimistä hanketta varten. Hankkeen tarkoituksena on laatia yhteistyöhön pohjautuva verkostomainen toimintamalli kokeilualustalle, joka mahdollistaa etätyön metodien, prosessien, etätyöhön liittyvien liiketoimintamallien sekä ohjelmistojen ja laitteistojen testaamisen ja tutkimisen.

Kokeilualusta laaditaan hyödyntämään Etelä-Savon alueen elinkeinoelämää ja yrityksiä, joiden kasvuun ja osaavan työvoiman saantiin liittyviin haasteisiin voidaan tutkimuksen avulla löytää ratkaisuja. Kutsumme kaikkia aiheesta kiinnostuneita mukaan kehittämään Etänä-Savoa!

Laura Jouhkimo
tutkimuskoordinaattori
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT School of Business and Management
MUC – Mikkelin yliopistokeskus

Kirjoittaja on innostunut pk-yritysten kasvusta ja kansainvälistymisestä sekä organisaatioiden yhteistyöstä ja oppimisesta. Tämäkin teksti syntyi etätöissä mikkeliläisen rintamamiestalon keittiön pöydän ääressä. Välillä kävin lenkillä kirkastamassa ajatuksiani.
Kuvat: Laura Jouhkimo