Muistan edelleen elävästi lapsuuden viikonloppureissut Pertunmaalle mummolaan. Kohokohtana oli syksyisin järjestettävät Hartolan markkinat, jolloin perheen auto ei suunnannutkaan suoraan mummolan pihaan, vaan menomatkalla pysähdyimme levähdyspaikalle syömään kotona pakatut eväät, ja saimme siskoni kanssa eväiden kera omat pienet lasipullolliset keltaista Jaffaa. Voin edelleen tuntea suussani, miten hyvältä äidin aamulla tekemät eväsleivät maistuivat ja kuinka ilmassa oli pientä jännitystä – mitä markkinoilla voisi tänä vuonna nähdä ja kokea sekä tärkeintä – minkä makuista metrilakua sitä valitsisi.

Tänä päivänä viikonloppureissut Pertunmaalle tuovat kaivattua rauhoittumista ja rentoutumista luonnon keskellä vuodenajasta riippumatta. Mikään ei voita mökin puusaunaa ja tuttua järvimaisemaa. Halkopinojen kasaamista ja muita mökkeilyn askareita voinee pitää terapeuttisena nollauksena työviikon jälkeen, vaikka ne toisinaan – myönnettäköön – vähän pakkopullalta tuntuvatkin.
Olen mielestäni aina ollut kesäihminen ja nauttinut mökkeilystä nimenomaan kesällä, mutta viime vuosina huomaan alkaneeni arvostaa mökkeilyä yhä enemmän myös syksyisin ja talvisin. Pimeän syksyn keskellä hiljentyminen takkatulen äärellä villasukat jalassa on vain jotain todella hienoa. Vietimme jopa talvilomamme Aasian sijaan Pertunmaalla. Isäni taisi pitää tätä jonkinlaisena erävoittona, viikko Pertunmaalla voitti tänä vuonna aurinkoloman lämpimässä!
Kesällä olemme välillä pidentäneet mökkiviikonloppua hurauttamalla vasta maanantaiaamuna mökiltä töihin Helsinkiin. Juhannusviikonlopun sunnuntai oli huomattavasti mukavampi viettää rauhassa mökkeillen kuin madellen loputtomassa juhannuksen paluuruuhkassa kohti kotia.

Viime kesän löytö oli Kuortissa sijaitseva frisbeegolfrata, minne ehdottomasti suuntaamme myös tänä kesänä. Olen myös kirkonkylällä toimivan kukkakaupan jokakesäinen asiakas, koska palveluajat ovat aivan mahtavat. Kukkia on liikkeen ulkopuolella myynnissä, vaikka liikkeessä ei olisikaan henkilökuntaa paikalla. Asiakkaat saavat valita mieleisensä kukat ja maksaa ne käteisellä tuulikaapissa sijaitsevaan boksiin. Pääkaupunkiseudulla asuvaa tämä jaksaa edelleen ihmetyttää ja ihastuttaa.
Heidi Manninen
helsinkiläinen, jota veri vetää huomaamatta vuosi vuodelta tiukemmin Pertunmaalle
kirjoittaja työskentelee MTV:llä Helsingissä
Teksti ja kuvat: Heidi Manninen