Monen mutkan kautta Suomenniemelle
Päädyin keväällä 2013 Suomenniemelle asuttuani sitä ennen 9 eri paikkakunnalla ja 22 eri osoitteessa. Asumisen kautta tutuksi ovat tulleet ennen Suomenniemeä Kaavi, Outokumpu, Torshälla, Eskilstuna, Turku, Hanko, Hannover, Forssa ja Ristiina. Voin ilokseni todeta, että maalta olen lähtenyt ja maalle olen jälleen palannut.
Asiaa pohdittuani, olen tullut siihen tulokseen, että pääasiassa työn ja opiskelun, ehkä myös rakkauden, seikkailunhalun, uteliaisuuden ja mukavuuden perässä olen muuttanut paikkakunnalta toiselle. Onnekseni pakko ei ole päässyt sanelemaan, sillä esimerkiksi työttömänä en ole ollut päivääkään 1980 -luvun alun jälkeen. Miksi olen sitten päätynyt Mikkelin Suomenniemelle, mitä Suomenniemi minulle merkitsee?
Asuessani Ristiinassa nykyisen vaimoni kanssa, aloimme katsella uutta yhteistä kotia, josta voisimme käydä Mikkelin keskustassa töissä. Meidän molempien haaveena oli asuminen maaseudulla ja mielellään järven rannalla. Useisiin kohteisiin tutustuttuamme huomasimme kiinnostavan kohteen Suomenniemellä, johon päätimme tutustua samalla, kun kävimme Navin iltarasteilla. Ihastuimme Kuolimon rannalla olevaan paikkaan heti ensi silmäyksellä, siellä oli kaikki se, mistä osasimme haaveilla.
Töihin Mikkelin keskustaan on matkaa 45 km, josta suurin osa on ruuhkatonta valtatietä. Aikaa menee ainoastaan 35-40 minuuttia kotiovelta työpaikalle Etelä-Savon Ammattiopistoon. Tätä blogia kirjoitettaessa Suomessa on poikkeustila viruspandemiasta johtuen. Elämä Suomenniemellä jatkuu lähes entiseen malliin, turvavälit onnistuvat lähes huomaamatta. Yksi merkittävä elämää ja työtä helpottava asia on ollut valokuitu. Suomenniemen haja-asutusalueelle rakennettuun valokuituverkkoon liittyminen syksyllä 2020 toi mahdollisuuksia lisätä etätyötä, sillä yhteys on nopea ja varmatoiminen. Työt sujuvat kotoa käsin jopa paremmin kuin työpaikalla.
Suomenniemellä on hyvät maastot ulkoiluun. Lukuisat lähistöllä olevat luontopolut sopivat elämyksellisiin patikointiretkiin. Lähialueen metsissä marjastus ja sienestys ovat rentouttavaa puuhaa. Talvella pääsee hiihtämään valaistun ladun lisäksi jäälle aina, kun se jäätilanteen salliessa on mahdollista. Alueen järvistä merkittävimpiä, ja useimmille meistä ympäri vuoden mahtavia elämyksiä tarjoavia, ovat kirkasvetiset Kuolimo, Suomijärvi ja Saimaa. Kalastus niin kesällä kuin talvella on vaivan arvoista, kalaa tulee vähintäänkin omiksi tarpeiksi.
Suomenniemellä toimii useita aktiivisia yhdistyksiä, joista parhaiten tunnen Kauriansalmen kylät ry:n, jonka toiminnassa olen ollut mukana jo yli viisi vuotta. Yhdistys järjestää tapahtumia, joihin niin vaki- kuin kesäasukkaat ovat tervetulleita. Kesäkauden avaus, kasvi- ja linturetket, Aleksanterin soutu, metsätaitokilpailut ja Tuomaanpäivän vaellus ovat yhdistyksen aktiivisen toiminnan tuloksia. Yhdistys on ollut aktiivinen toimija valokuituhankkeessa yhdessä Suomenniemen aluejohtokunnan kanssa jo useiden vuosien ajan, ja tulevana kesänä vastaa myös palstaviljelyn tarjonnasta.
Suomenniemeläiset yritykset monine paikallisine palveluineen ovat tärkeitä turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaajia. Esimerkkinä haluan mainita A. Väärän autokorjaamon, jossa auton, traktorin, veneen ja monen muun koneen huolto hoituu ammattimaisesti. Korjaamolla käydessäni voin ihastella ympäristön siisteyttä, voiko siistimpää korjaamoaluetta enää olla? – Viihdymme Suomenniemellä, täällä on hyvä asua ja nauttia elämästä!
Taisto Hirvonen
yksi Suomenniemen kyläaktiiveista
Teksti: Taisto Hirvonen
Kuvat: Taisto Hirvonen, pääkuva Helena Harmonen