Maailman metropolista Mäntyharjuun – Oodi Valtolalle

Peltomaisema Eveliina Mäenpään koti-ikkunasta. Valtola. Mäntyharju.
Maisema koti-ikkunasta.

Tasan kymmenen vuotta sitten suuntasin takaisin Suomeen useamman New Yorkissa vietetyn vuoden jälkeen. Muuttokuorma suuntasi ensin Mikkeliin, mutta sydän loikkasi kyydistä Mäntyharjun kohdilla, kun rakastuin paikalliseen maajussiin. Aluksi auto sahasi tiuhaan Mikkelin ja Mäntyharjun väliä, kunnes vajaan vuoden jälkeen minustakin tuli mäntyharjulainen. Muuttoa vauhditti oman alan työpaikan löytyminen kulttuurialalta.

Olen nyt yhdeksän vuotta asunut Mäntyharjun Valtolan kylässä. Valtola sijaitsee Mäntyharjun kaakkoiskulmassa, lähellä Kouvolan rajaa. Kolmen lähimmän kylän alueella on vakituisesti asuttuja talouksia viitisenkymmentä, vapaa-ajanasuntoja puolestaan viisisataa. Kesäisin naapurikylässä palvelee Käävänkylän ostoskeskuksenakin tunnettu kyläkauppa ja baari. Kylätie kuhisee, kun vapaa-ajanasukkaat saapuvat lomaparatiisiin. Aktiivista toimintaa alueella järjestää muun muassa Mäntyharjun seurakunta, onhan meillä oma kyläkirkko.

Talvimaisema ja peuroja Eveliina Mäenpään ikkunasta. Mäntyharju.
Vieraita pihalla.

Kotikylä murroksessa
Viime vuosina kotikylällämme on eletty murrosta. Olin pitkään kylän nuorimpia asukkaita ennen kuin tyttäremme syntyi viisi vuotta sitten. Sittemmin koulubussia on pitänyt vaihtaa isompaan, kun muuttajia on löytynyt osaan tyhjentyneistä taloista. Muuttajissa korostuu halu irtautua kiireestä ja löytää turvallinen paikka asua koko perheelle muutaman tunnin ajomatkan päästä pääkaupunkiseudulta. Sukupolvien ajan kylää asuttaneiden sukujen rinnalle on tullut uusi, monikulttuurinen sukupolvi. Tällä hetkellä kyläyhteisöstämme löytyy edustettuna ainakin viisi eri kansalaisuutta. Naapuriapu on vielä voimissaan. Puolin ja toisin autetaan tai tarvittavaa apua etsitään.

Kolme syytä miksi asua syrjäkylällä
Muutto syvälle maaseudulle voi ulkopuoliselle vaikuttaa joskus jopa oudolta päätökseltä. Välimatkat ovat pitkät ja syksyn pimeimpinä hetkinä ikkunasta ei näy välttämättä edes naapuritalon valoja. Mäntyharju on tarjonnut kuitenkin tässä suhteessa ainakin itselleni vain parasta. Tässä kolme syytä, miksi muuttoa syrjäkylille kannattaa harkita:

  1. Välimatkat ovat suhteellisia. Meiltä Valtolan kylältä on matkaa Mäntyharjun keskustaan ja lähimpiin kauppoihin 30 km. Aikaa tähän menee autolla noin 30 minuuttia, kelistä riippuen. Lähellä, 50-60 kilometrin päässä on myös kaksi isompaa kaupunkia, Mikkeli ja Kouvola, joihin hurauttaa alle tunnissa. Näistä löytyy isomman valikoiman palvelut, vaikka ainakaan vielä ei ole tullut eteen montaakaan asiaa, joita Mäntyharjun kaupoista ei olisi löytynyt. Pääkaupunkiseudulla saattaisi samaan matkaan kulua huomattavasti pidempi aika, kulkipa sitten julkisilla tai omalla autolla, puhumattakaan parkkipaikan etsimiseen kuluvasta ajasta.
  2. Luonnon ihme. Maalla silmät avautuu luonnolle. Koti-ikkunasta voi seurata punaisena hehkuvia auringonlaskuja, täysikuuta sekä kirkkaana loistavaa tähtitaivasta. Pihapiirissä hiipivät peurat ja ääntelevät joutsenet sykähdyttävät kerta toisensa jälkeen. Lähemmäksi luontoa ei taida enää päästä.
  3. Harrastamista ulkoilmassa. Automatkan päästä, Mäntyharjun keskustasta löytyvät upeat puitteet eri harrastuksille. Monitoimihalli Kisala ja koko urheilualue hellivät liikunnanharrastajia. Kulttuurisali tarjoaa puitteet puolestaan elokuvien ensi-illoille sekä musiikin ja teatterin harrastajille. Harrastuksia löytyy myös suoraan kotiovelta. Metsäpoluilla voi samoilla ja sienestää, liplattavien laineiden ylle voi heittäytyä kokeilemaan kalaonnea. Kotijärveemme Korpijärveen kelpaa kesäisin pulahtaa rantasaunan löylyjen välissä.
Eveliina Mäenpää Korpijärvellä kalastamassa. Mäntyharju.
Korpijärvellä kalastamassa.

Erosin aikanani New Yorkin kiireistä ja päädyin Mäntyharjuun. Monen lomaparatiisi on minulle koti, vuoden ympäri. Voisiko Mäntyharju olla myös sinun kotisi?

Rakkaudesta tähän paikkaan, johon mulla on ollut hyvä tulla.

Eveliina Mäenpää
Mäntyharjun kunnan kulttuurituottaja
Ukkolan tilan nuori emäntä Mäntyharjun Valtolasta

 

Teksti ja kuvat: Eveliina Mäenpää