Moottoritien varrelta maaseudun rauhaan

Kaksi vuotta sitten eteen tuli mahdollisuus, joka oli ollut jonkinlaisena haaveena jo pitkään. Uusi elämäntilanne tarjosi hypyn tuntemattomaan. Viiden lapsen äitinä otin rohkean askeleen, ja muutimme vieraalle paikkakunnalle. Kaikkea se rakkaus teettääkin!

Tyttö soutelee. Kuva Tiia Korhonen-Arkko. Kangasniemi.En ollut aiemmin kuullut Kangasniemestä ollenkaan, vaikka etäisyys kotikaupunkiini Heinolaan oli vain 110 km. Kun tapasin mieheni, etsin Kangasniemen kartalta. Kangasniemi osoittautui lopulta kauniiksi pieneksi kunnaksi, ja myöhemmin yllätti myös hyvillä palveluillaan, jotka erityisesti lapsiperheelle on merkityksellisiä. Terveyspalvelut toimivat hyvin, koulut ja varhaiskasvatus samoin. Ensimmäisiä kertoja oli suorastaan yllättävää, miten nopeasti sai ajan lääkärille ja siitä vielä suoraan jatkotutkimuksiin. Pienen paikkakunnan etu, terveyspalvelut yhden pysähdyksen taktiikalla. Varhaiskasvatuspaikka löytyi toiveiden mukaisesti ja ripeästi perhepäivähoitajalta. Koulujen oppilasmäärät taas mahdollistavat sen, että oppilaat ovat enemmän yksilöitä. Niin moni asia eri tavoin kuin kaupungeissa.
Harrastusmahdollisuuksiakin löytyy ja kylät toimivat erittäin aktiivisesti.

 

Pienet luistelijat. Kuva Tiia Korhonen-Arkko. Kangasniemi. Kaupunkilaistyttönä olen aina haaveillut muuttamisesta maaseudun rauhaan. Ennen kiireeseen ja sosiaaliseen ähkyyn haettiin apua metsäretkiltä ja lenkkipoluilta. Nyt asuminen omassa rauhassa tuo tarvittavan tasapainon koko ajan. Luonnolla on tarjota uskomaton voimavara, kunhan sen vaan osaa vastaanottaa.

Asuimme vajaan vuoden taajamassa, jonka jälkeen ostimme talon reilun kymmenen kilometrin päästä. Mietitytti kyllä, kuinka elämä taas muuttuu, mutta oma ranta, kaunis talo ja lähellä sijaitseva kyläkoulu vaikuttivat ostopäätökseen. Ensimmäisinä lokakuisina iltoina mietin, pitikö oikeasti kulua 35 vuotta elämästäni ennen kuin tajusin, kuinka hiljaista hiljaisuus voi olla ja miten pimeää täyspimeä on?

Oma kyläkoulu oli aluksi ihmetyksen aihe. Samaan ihmetykseen mahtui myös kauppa-auto. Pihassa vierailevat eläimet ovat tarjonneet elämyksiä ja välillä hiukan myös kauhistuksia.

Lapset metsäisellä koulutiellä. Kuva Tiia Korhonen-Arkko. Kangasniemi.Lapsi luontopolun portailla. Kuva Tiia Korhonen-Arkko. Kangasniemi.Koulumatkaa tehdään taksilla ja kävellen. Isoimmat kulkevat linja-autolla kylälle asti. Pienten kyläkoululaisteni kävelyosuudet menevät alakoululaisille tyypillisesti ihmetellen. Matkan varrelta löytyy monimuotoinen luonto eläimineen ja muine anteineen. Syksyiset marjat toivat paljon iloa vielä lämpimiin päiviin, joita he välillä taittoivat ihan pelkissä pikkuhousuissa. Tätä iloa ei ole voinut kaupungissa kokea!

Kangasniemeltä on löytynyt monia kivoja retkikohteita, joista osa on löytynyt puoliksi vahingossa. Hyppiminen korkealta kalliolta syvään lampeen, kiemurtelevat pitkospuut, luolat ja lukuisat retkipolut makkaranpaisto paikkoineen ovat tuoneet paljon iloa ja unohtumattomia kokemuksia.

Etäisyydet Kangasniemeltä ovat kohtuullisia. Kangasniemen oma palvelutarjotin on kattava ja työpaikkoja on tarjolla monenlaiseen osaamiseen. Vapaita asuntoja ja tontteja on tarjolla, ja hinnat ovat kaupunkeihin verrattuna pienemmät.

Onnea on pulahtaa omalta laiturilta järveen, siihen todella kylmään marraskuiseenkin! Vain mielikuvitus on rajana luonnon tarjoamiin elämyksiin. Jokaisena vuodenaikana on omat kivat juttunsa.

Joko Sinunkin olisi aika poistua oravanpyörästä? Ota rohkea hyppy uudenlaiseen elämään!

Tiia Korhonen-Arkko
kirjoittaja on kohta kuuden lapsen äiti, joka on työskennellyt Kangasniemellä työllisyydenhoidon parissa

 

Teksti ja kuvat: Tiia Korhonen-Arkko