”Sanovat, että päivähoitomaksut ovat korkeita. Olisivat ne täälläkin, jolleivat ne olisi ilmaisia.”
Täällä Pertunmaalla vietetty lapsuus on jättänyt mukavat muistot. Ilmeisesti niin mukavat, että halusin omatkin lapseni tänne kasvamaan. Kultaa on tullut muistoihin vain lisää.
Meillä on 3- ja 6 -vuotiaat lapset. Sanotaan, että ihan mukavat. Arkemme täällä Pertunmaalla alkoi 2015, tosin Eemil tuli vasta vuotta myöhemmin perässä. Hän syntyi vuonna 2016.
Pääkaupunkiseudulla kauhistelevat synnytysosastojen ruuhkaisuutta; sinne otetaan vasta, kun lapsen pää jo näkyy. Mikkelissä kysyttiin, kun vasta vähän supisteli: haluatko jäädä yöksi?
Päivittelevät kaupungissa, kun henkilökunta päiväkodissa vaihtuu niin tiuhaan ja ryhmäkoot ovat niin suuret. Täällä ei sitä ongelmaa ole. Tai kyllä henkilökunta vaihtuu. Eläkeiässä.
Sanovat, että päivähoitomaksut ovat korkeita. Olisivat ne täälläkin, jolleivat ne olisi ilmaisia.
Puhutaan lasten harrastuksien kalleudesta. Täällä Heinolan uimahalliin pääsevät Pertunmaan perheet ilmaiseksi.
Toisinaan perheiden kohtaamispaikat, puistot ja perhekahvilat, saattavat mennä kilpavarusteluksi, parhaan äidin/lapsen tittelin metsästykseksi. Täällä todetaan yhdessä, että aina ei mene ihan putkeen, mutta toisinaan saattaa mennäkin.
Harmittelevat monet, ettei terveyskeskukseen jaksa lähteä jonottamaan lasten kanssa. Täällä kysytään tuletko heti vai hetken päästä? Jonottaa ei tarvitse myöskään ruuhkissa, kaupassa tai ylipäätään missään.
Sanovat, että maalla on mukavaa. Täällä on mukavaa.
Kaisa Karlsson
jonottamiseen ja ruuhkiin kyllästynyt maallemuuttaja,
Ttm, vanhusbloggaaja
kaisakarlsson.fi/
Teksti: Kaisa Karlsson
Kuvat: Nannet / Jenny